Kryptovaluuttoja eli salauskirjoitustekniikkaan perustuvia digitaalisessa muodossa olevia valuuttoja on kehitetty jo kymmeniä vuosia. Tunnetuin ja edelleen käytetyin kryptovaluutta on ehdottomasti vuonna 2008 perustettu Bitcoin, joka laskettiin liikkeelle vuonna 2009. Vuodesta 2008 lähtien kryptovaluuttoja on syntynyt jo yli 20 000 kappaletta ja uusia syntyy alinomaa. Bitcoinille on luotu jälkeläisiä ja sitä mukailevia kryptovaluuttoja monien yritysten toimesta. Yksi tällaisista valuutoista on Ethereum.
Ethereum on ensisijaisesti tunnettu älysopimusalustana, ekosysteeminä ja ennen kaikkea käyttöjärjestelmänä hajautetuille sovelluksille, mutta se on myös kryptovaluutta. Se ei suoranaisesti ole samanlainen valuutta kuin Bitcoin, mutta se hyödyntää lohkoketjuteknologiaa avoimena lähdekoodin tietojenkäsittely-ympäristönä. Ethereumin käyttöjärjestelmän päälle voi kuka tahansa luoda omia kryptovaluuttoja.
Vaikka kryptovaluuttaa on käytetty jo vuosien ajan ja sitä sovelletaan myös moniulotteisesti kaupankäyntiin normaalina maksuvälineenä, saattaa se silti monien korvaan kuulostaa utopistiselta, ehkä vähän epäluotettavaltakin, koska kryptovaluutta on täysin digitaalisessa muodossa oleva valuutta. ”Normaalin” fiat-rahankin voidaan katsoa olevan lähitulevaisuudessa pelkkää digitaalista valuuttaa, koska paperirahan ja kolikoiden käyttö maksuvälineinä käy yhä harvinaisemmaksi.
Kerrataanpa kuitenkin tarkemmin, mitä kryptovaluutat ovat ja miten ne toimivat.
Mikä on kryptovaluutta ja miten se toimii?
Kryptovaluutta on ensisijaisesti vaihtoehto perinteiselle fiat-rahalle ja se pidetään erillään perinteisestä talousjärjestelmästä. Kryptovaluuttojen toimintaa ei ohjaa mikään virallinen taho, viranomainen tai keskuspankki. Valtaosa kryptovaluutoista pohjautuu avoimeen ohjelmakoodiin, jonka avulla vahvistetaan erilaisia transaktioita, salataan käyttäjätilejä sekä ylläpidetään kryptovaluuttavarantoja.
Jotta voimme ymmärtää kryptovaluuttojen toimintaa, on pureuduttava Bitcoinin maailmaan. Bitcoin on muiden kryptojen tavoin avoimeen lähdekoodiin perustuva kryptovaluutta eli lohkoketju, jonka loi vuonna 2008 Satoshi Nakamoto-nimimerkkinen henkilö. Vuonna 2009 Bitcoinista tuli virallisesti kryptovaluuttamarkkinoilla toiminnallinen valuutta. Kukaan ei uskonut, että Bitcoinista muodostuisi muutamassa vuodessa yksi maailman arvostetuimmista kryptovaluutoista globaalisti. Vuoteen 2015 mennessä kryptovaluutasta kehkeytyi suosittu markkina-alue ja kryptopörssitoimintaa pyörittäviä yrityksiä on perustettu globaalisti ennätystahtia.
Havainnollistaaksemme kryptovaluuttojen toimintaa, otetaan esimerkiksi Bitcoinin lohkoketju. Kryptovaluuttalohkoketjun uudet lohkot syntyvät louhimalla. Louhinnan hoitavat Bitcoinin verkkoon liitetyt serverit, jotka ratkaisevat erilaisia algoritmejä. Jokaisella kerralla, kun joku servereistä pystyy ratkaisemaan jonkin arvoituksen, muodostuu uusi lohko ja serverin omistaja palkitaan onnistuneesta louhinnasta tietyllä summalla. Lisäksi louhija palkitaan kaikista kyseiseen lohkoon tehdyistä transaktioista. Tulee kuitenkin muistaa, että yhteen lohkoon voi kuulua tuhansia Bitcoin-siirtoja.
Ethereum luopui perinteisestä kaivosmallista
Viimeisimpien uutisointien mukaan kauan odotettu Ethereumin suunnitelma GPU-louhinnan eli kaivoslouhinnan vaiheittaisesta lopettamisesta on valmis. Ethereum on siirtynyt täysin Proof of Stake -algoritmiin, jonka myötä kryptovaluutta pääsi irtautumaan perinteisestä kaivosmallista. Tämän siirtymän myötä, Ethereum on pystynyt vähentämään virrankulutusvaatimuksiaan peräti 99,95 %.
Siirtymän vuoksi kryptovaluuttakaivostyöntekijät eivät saa enää käyttää PC-näytönohjainkortteja Ethereumin luomiseen ja joutuvat tyytymään muihin louhittavissa oleviin kryptovaluuttoihin. Vaikka muutos vaikuttaa oleellisesti kryptovaluuttamarkkinoilla toimivien kryptovaluuttakaivostyöntekijöiden toimintaan, on Ethereumin päätös oikea. GPU-markkinat ovat olleet ylitarjontatilanteessa kuitenkin jo suhteellisen pitkään. Tähän tilanteeseen jouduttiin aiemmin GPU-pulan keskellä, jolloin kryptovaluuttakaivostyöntekijät hamstrasivat näytönohjainkortteja, vaikeuttaen markkinoiden tarjontaa tarjota näytönohjainkortteja tavallisille kuluttajille.
Mihin kaikkeen Ethereumin muutos vaikuttaa?
Ethereumin siirtyminen pois GPU-louhinnasta Proof of Stakeen on ollut hyvä uutinen kaikille, ja onhan sitä osattu odottaakin. Kaivosohjelmistotoimittaja NiceHashin mukaan, kaivosyhteisö on tullut aikakautensa loppuun. Valtaosa GPU-kaivostyöntekijöistä ehti louhia Ethereumia yli kahdeksan vuoden ajan eli vuodesta 2014 lähtien.
Osa kryptovaluuttakaivostyöntekijöistä on siirtynyt louhimaan muita valuuttoja, Ergoon ja Ravencoiniin. Kaivostyöntekijöiden kannalta on kuitenkin harmillista, ettei varsinkaan Ergon louhinta ole kannattavaa suurten sähkökustannusten vuoksi. Lisäksi kyseisten kryptovaluuttojen arvo on todella alhainen Ethereumiin verrattuna.
Kun kaikki GPU-kaivostyöntekijät siirtyvät käyttämään Ethereumin sijaan muita algoritmejä, syntyy kryptovaluuttamarkkinoille niin sanottu Hash Rate -tulva. Hash Rate kertoo, kuinka paljon kryptovaluuttaa louhitaan eli kuinka paljon laskentatehoa eri tietokoneilla on valjastettu Bitcoin-verkon käyttöön. Jos GPU-kaivostyöntekijät aiheuttavat kovaakin painetta kryptovaluuttamarkkinoilla siirtyessään pois Ethereumista muiden algoritmien louhintaan, on syytä tarkastella mihin muihin kryptovaluuttoihin tämä vaikuttaa maailmalla. Esimerkiksi venezuelalaisten käyttämä Petro-kryptovaluutta saattaa nostaa suosiotaan globaalisti lähitulevaisuudessa.
Tiesitkö? Petro-kryptovaluutta luotiin vastineeksi pakotteille
Venezuelan talous kaipasi tukea vuoden 2017 tapahtumien, kuten ulkomaanveloista ylivelkaantumisen, fiat-valuutan arvonlaskun sekä Yhdysvaltain pakotteiden tuomien vaikeuksien johdosta, ja loi virallisen valuuttansa tueksi ja vahvistamiseksi oman kryptovaluutan. Maan hallitus lanseerasi vuonna 2018 oman virallisen valuuttansa lisäksi kryptovaluutan nimeltä ”Petro”, joka tunnetaan myös nimellä Petromoneda.
Petro on antanut Venezuelalle tilaisuuden edistää rahapoliittista itsemääräämisoikeuttaan, tarjoten valtiolle myös uusia kansainvälisen rahoituksen muotoja. Vuosien yhteiskäytön jälkeen, Venezuelassa on todettu petron käyvän monen asian maksuvälineeksi sekä vuoden 2020 aikana se asetettiin pakolliseksi maksuvälineeksi valtion asiakirjapalveluissa ja lentopolttoaineen maksamisessa kansainvälisillä lentokoneilla.
Kryptovaluutta Petron synty ja toiminta
Petro oli jo syntyessään hyvin epämääräiseksi koettu kryptovaluutta, jonka olemassaolon oikeudesta kiisteltiin monen tahon toimesta. Petron valkoisessa paperissa todettiin valuutan olevan Ethereum-alustalla, mutta kryptovaluutan julkaisuhetkellä alustaksi ilmoitettiin NEM. Tämän jälkeen on edelleenkin ollut löydettävissä ristiriitaisuuksia valuutan valkoisen paperin eri kielille käännetyissä versioissa.
Niille lukijoille, jotka eivät tiedä, valkoinen paperi on raportti tai pikemminkin opas, joka esittelee tässä tapauksessa kryptovaluutta petron idean, toiminnan ja ydinkoseptin. Termi valkoinen paperi syntyi jo 1920-luvulla. Petron kohdalla tuo valkoinen paperi on syntyhetkestään lähtien tuntunut vaihtelevan päivä päivältä, joten ei ole varmasti ihme, että Petro-valuutan on uskottu luovan Venezuelaan ikuisen hyperinflaation tilan. Aika näyttää, miten tämän kryptovaluutan käytön kanssa käy.
Kryptotalvi tekee(kö) tuloaan
Sähkönkulutus puhututtaa ihmisiä nyt paljon joka suunnalla, etenkin nyt, kun sähkön hinta on todella rajussa nousussa vallitsevan maailmantilanteen myötä. Tämä suurta energiamäärää ahmiva kryptojen louhiminen on ollut jo hetken säästöliekillä kryptovaluuttojen yleisesti keikkuvien kurssien vuoksi, mutta myös energian hinnan vaikutuksesta.
Hiljattain tehtyjen tutkimusten mukaan, maailman suurimpien kryptoverkkojen sähkönkulutus on laskenut noin 50 prosenttia. Tämä kuulostaa hurjalta ja joidenkin korvaan ehkä positiiviselta, mutta markkinoiden kärvistellessä kryptotalven kynnyksellä, on oltava varovainen liikkeissään. Digiconomistin mukaan, pelkästään Bitcoinien aiheuttama sähkönkulutus on laskenut jopa kolmanneksen huippulukemistaan. Digiconomist on julkaissut uuden API:n, josta löytyy tietoa muun muassa kryptovaluuttojen vuotuisista energiankulutuksista ja kryptojen hiilijalanjäljestä.
Kryptovaluuttojen käyttöä suosivat kasvavassa määrin kasinot ilman rekisteröitymistä 2020-luvulla. Kryptovaluutan hyväksyvät käyttövälineenä useimmat vaihtoehdot, mutta yhä yleisesti uskotaan, että turvallisempi vaihtoehto kryptokasinoille on perinteisimmillä maksutavoilla toimiva kasino ilman rekisteröitymistä. Joillakin kasinoilla käyttäjät voivat kryptovaluutan avulla lyödä normaaliin tapaan vetoa urheilu- ja kasinopeleissä, pelata monipuolisesti kolikkopelejä, videopokeria tai osallistua live-kasinolla pöytäpelien, kuten black jackin ja ruletin pelaamiseen. Tuleekohan kryptovaluutta lähitulevaisuudessa korvaamaan käteisrahan?
Kryptovaluuttojen tulevaisuus
Tulevaisuus näyttää kaikkien kryptovaluuttojen osalta jännittävältä, koska Bitcoin on hallinnut kryptovaluuttamarkkinoita jo vuosien ajan mallikkaasti. Monet kryptovaluutat toimivat vakaalla pohjalla ja valtaosa on luotu niin, että ne mukautuvat markkinoiden vaatimalla tavalla. Tällaisiin lukeutuu muun muassa bitcoinin pikkuveljeksikin tituleerattu Litecoin.
Litecoin on ollut markkinoilla jo yli kymmenen vuoden ajan, muttei ole muuttunut paljon sen perustamisesta verraten nykyhetkeen. Se oli aikanaan täydellinen vastaisku, tai ehkä paremminkin täydennys Bitcoinin hitaalle lohkoketjulle. Litecoinin synty vahvisti entisestään samaomisteisen Bitcoinin asemaa kryptovaluuttamarkkinoilla maailmanlaajuisesti. Vuonna 2022 Litecoinin arvo on laskenut muiden kryptovaluuttojen tapaan ja on vaikea arvioida, mitkä kryptovaluutoista kuuluvat tulevaisuuden menestyjiin.
Kryptovaluuttamarkkinat ovat kehittyneet viime vuosien aikana roimasti, antaen eri kryptovaluutoille markkinarakoa toimia virallisena maksutapana monissa yhteyksissä, kuten verkkokaupoissa ja esimerkiksi PayPalissa. Verraten vaikka vuoteen 2010, koetaan kryptovaluutoilla maksaminen nykyään turvalliseksi, nopeaksi ja luotettavaksi. Kryptovaluuttamaksuissa on nykyään myös harvinaisen alhaiset siirtokustannukset.