Maailman kalleimmat keräilykortit

Kukapa ei muistaisi lapsuudestaan keräilykortteja ja sitä, kuinka juhlava hetki oli kaivaa uusia kortteja esiin juuri avaamastaan paketista. Keräilykortit ovat osa sukupolvia yhdistävää kokemusta jo useiden vuosikymmenten ajalta, ja keräily on suosittua puuhaa vielä tänäkin päivänä. Korttien keräilyssä on myös rahakas puolensa, sillä maailman kalleimmat keräilykortit ovat vaihtaneet omistajaansa jopa useiden satojen tuhansien eurojen hintaan.

Keräilykorttien historiasta

Vaikka päätarkoituksenamme on käsitellä tässä tekstissä maailman kalleimpia keräilykortteja, on loogisinta kurkistaa aluksi lyhyesti keräilykorttien historiaan. Keräilykorttien historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolen Yhdysvaltoihin, jossa ensimmäisissä, tuolloin kankaisissa keräilykorteissa komeili baseball-pelaajien nimiä. 

1900-luvun alussa keräilykortteja saatettiin antaa esimerkiksi tupakka- tai purukumiaskien oheistuotteina. Keräilykortit ovat vain yksi esimerkki siitä, kuinka valtaosa populaarikulttuurin ilmiöistä on alkujaan peräisin Yhdysvalloista.

Keräilykortit Suomessa

Suomen ensimmäiset keräilykortit, jotka olivat tietenkin jääkiekkokortteja, julkaistiin vuonna 1965. Keräilykortit eivät kuitenkaan ottaneet tuolloin tuulta alleen ja ilmiö kuopattiin muutaman vuoden mittaisen alkuinnostuksen jälkeen lopulta lähes tyystin aina 1990-luvun alkuun saakka. 

Makeisvalmistaja Leaf laittoi tuolloin maamme keräilykorttimarkkinat uuteen uskoon julkaisemalla SM-liigakauteen 1993–94 liittyvän Sisu Hockey Cards -keräilykorttisarjan. Seuraavalla kaudella halutuimmat jääkiekkokortit olivat työsulun seurauksena NHL-liigasta SM-liigaan siirtyneiden huippupelaajien kortit.

Leaf julkaisi kortteja kaiken kaikkiaan kolmen liigakauden ajan siten, että viimeinen ilmestynyt sarja liittyi kauteen 1997–98. Sittemmin korttien julkaisun aloitti vuotta myöhemmin Cardset Finland Oy, joka vastaa SM-liigan keräilykorttien valmistuksesta vielä tänäkin päivänä. Myös jääkiekkokorttien arvo riippuu osittain harvinaisuudesta eli siitä, kuinka monta kappaletta korttia on alun perin painettu.

Korttien keräily ei rajoitu tietenkään pelkästään SM-liigakortteihin. Muita suosittuja keräilykorttisarjoja ovat esimerkiksi Pokemon-kortit, Minecraft-kortit, Fifa 365 -kortit ja Super Mario -kortit. Myös NHL-kortit ovat olleet vuosien saatossa haluttua tavaraa. 

Kalleimmat Pokemon-kortit useiden satojen tuhansien eurojen arvoisia

Värikkäät ja visuaalisesti näyttävät Pokemon-kortit ovat saavuttaneet suuren suosion myös jo päiväkoti-ikäisten suomalaislasten keskuudessa. Pokemonien taru käynnistyi vuonna 1996, eikä loppua ole näkyvissä. 

Pokemon-kortteja julkaistaan useilla eri kielillä markkina-alueesta riippuen. Suomessa myytävät kortit ovat englanninkielisiä. Ensimmäinen englanninkielinen Base Set -Pokemon-korttisetti julkaistiin alkuvuodesta 1999. Japaninkielinen setti oli ilmestynyt noin kolme vuotta aiemmin. Base Set koostuu 102 kortista, joista arvokkain on kortti numero neljä, Charizard-kortti. 

Keräilykorteilla voi totisesti lyödä rahaksi, sillä esimerkiksi kallein Pokemon-kortti on vaihtanut omistajaa peräti yli 650 000 euron hintaan. Kyseinen hinta maksettiin kuluvana vuonna vuoden 1998 Pikachu Illustrator -promokortista. Arvokkaimpiin koskaan myytyihin Pokemon-kortteihin lukeutuu niin ikään vuonna 2021 Golden Auctions -huutokaupassa noin 450 000 euron hintaan myyty Topsun Charizard -kortti. 

Korttien hintaan vaikuttaa sarjan ja itse kortin lisäksi myös kortin kuntoluokitus. Korkein PSA 10 -luokitus merkitsee priimakuntoista, täysin virheetöntä, tuliterään korttiin verrattavissa olevaa korttia. Luokitus laskee esimerkiksi 

  • haalistumien
  • pienten kulumajälkien
  • taittumien myötä. 

Korttikokoelman arvonnousua on vaikea ennustaa

Keräilykorttien hinnat voivat kohota vuosikymmenten kuluessa pilviin, joten omaa työllä ja tuskalla haalittua korttikokoelmaa ei kannata missään nimessä kärrätä kaatopaikalle. Ja vaikkei rahallinen arvo nousisikaan, on korteilla taatusti oma tunnearvonsa. 

Toisaalta keräilymaailman vieraaksi tunteva voi saada haltuunsa arvokkaan korttikokoelman esimerkiksi perinnön kautta. Sama yllätyksellisyys pätee myös muuhun säästettyyn tai perittyyn materiaan, kuten esimerkiksi design- tai taide-esineistöön ja yllättävän arvokkaisiin astioihin. 

Arjen tasolla samansuuntaisiin yllätyksiin voi törmätä nettikasinoilla, sillä kasino bonus voi osoittautua huomattavasti luultua paremmaksi. Tähän vaikuttaa esimerkiksi mitättömän pieni kierrätysvaatimus tai se, onko kyseessä non-sticky-bonus. 

Non-sticky-bonus tarkoittaa käytännössä sitä, että pelaaja pelaa ensimmäisen talletuksensa jälkeen suoraan talletuksellaan, ei bonusrahalla. Mikäli talletuksella pelatessa kohdalle osuu suurempi voitto, voi bonuksesta tuolloin luopua ja kotiuttaa sen sijaan saamansa voiton ilman kierrätystä. 

Mietityttääkö oman korttikokoelman arvo?

Mikäli oman urheilukorttikokoelman arvo mietityttää jalkapalloaiheisten kolikkopelien hakkaamisen myötä, kannattaa kääntyä empimättä asiaan vihkiytyneiden harrastelijoiden ja asiantuntijoiden puoleen. 

Kortteja myyvien liikkeiden ja sivustojen valikoimasta saa hyvää yleiskäsitystä hinnoittelusta ja eri kuntoluokituksien merkityksestä käytännössä. Samalla innokkuudella voi tutkia myös keräilijöiden keskustelupalstoja.

Jalkapallokortit nostavat suosiotaan etenkin jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikaan, mutta jääkiekkokorteilla on Suomessa perinteisesti enemmän jalansijaa. Urheiluaiheisten korttien keräily voi olla kisojen seuraamisen tapaan sukupolvia yhdistävä harrastus, sillä urheilu ja kortit kiinnostavat monenikäisiä faneja.