Yksi syy sille, miksi niin monet yksinyrittäjät tekevät 60–80-tuntista työviikkoa ja palavat loppuun, on uusien työntekijöiden palkkaamisen vaikeus. Kyse ei ole pelkästään siitä, etteikö Suomessa olisi työttömiä työnhakijoita, joiden joukosta uusi hyvä työntekijä voisi löytyä. Suomessa on noin 169 000 työtöntä, joista voisi koulia uuden työntekijän esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla.
Työllistämiseen liittyy monia muita haasteita. Yksi on se, että moni yritys on varsin suhdanneherkkä, ja jos tilaukset loppuvat, työntekijälle ei ehkä riitä tarpeeksi töitä. Työntekijä, joka ei voi tehdä töitä palkkansa eteen, on iso kuluerä yritykselle. Yritys voi jopa joutua konkurssiin, jos se palkkaa uusia työntekijöitä juuri ennen, kuin tilaukset vähenevät ja myynti laskee.
Työntekijähän ei ole mikään halpa lysti. Vaikka työntekijän bruttopalkka olisi 2000 euroa, maksaa hän yritykselle paljon enemmän. Työantaja maksaa esimerkiksi sosiaaliturvamaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun tuon 2000 euron päälle. Lisäksi työntekijä on oikeutettu 4–5 viikon palkalliseen lomaan. Yrittäjä saattaa paahtaa töitä joka ikinen päivä vuoden ympäri, mutta työntekijä nauttii neljän viikon kesäloman ja vielä viikon talviloman.
Työtekijä saattaa saada lisäksi lomarahan, mikä on puolet vuosilomapalkasta. Lisäksi esimerkiksi itsenäisyyspäivä on palkallinen arkivapaa. Ai niin, ja sitten vielä kaikki sairaslomat ja työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset. 2000 euron kuukausipalkka tarkoittaa työnantajalle jopa 4000 euroa kuukaudessa, ja 48 000 euroa vuodessa. Ei ihme, että työntekijöitä ei niin vain palkata.
Työntekijästä voi olla vaikea päästä eroon, jos rekrytointi menee pieleen, ja työntekijä osoittautuu vastuuttomaksi tai epäpäteväksi. Ammattiliitto turvaa työntekijän oikeuksia, ja irtisanominen voidaan riitauttaa.
Pahimmillaan työnantaja saattaa joutua maksamaan jopa kahden vuoden palkat, sillä työmarkkinaoikeus saattaa tulkita irtisanomisen laittomaksi. Vaikka irtisanominen sujuisi ilman riitoja, eivät huolet lopu tähän. Ollaan taas lähtöpisteessä, eli pitäisi löytää uusi työntekijä ja kouluttaa tämä (uusien työtehtävien oppimiseen menee 8–10 kuukautta).
Oletko valmis ottamaan riskin?
Jos olet työnantajana valmis ottamaan riskin, saat uuden työntekijän löytämiseen apua TE-keskuksesta. He tarjoavat muun muassa erilaisia yksinyrittäjästä työnantajaksi -kursseja ja -valmennuksia.
TE-toimiston työntekijä osaa kertoa meneillään olevista ja kohta alkavista oppisopimuskoulutuksista ja erilaisista tuista uuden työntekijän palkkaamiseen. Myös alueen oppilaitoksiin kannattaa ottaa yhteyttä. Ammattioppilaitoksilla ja muilla oppilaitoksilla on usein oma intra tai rekrytointipalvelu, minkä kautta voi löytää harjoittelijoita, osa-aikatyöntekijöitä ja vastavalmistuneita työntekijöitä.
Työntekijä etsitään tänä päivänä TE-palveluiden Avoimet työpaikat -palveluun laitettavan ilmoituksen avulla. Työpaikkailmoitus kannattaa julkaista myös Oikotie- ja Duunitori-palveluissa. Facebook, Twitter ja LinkedIn ovat niin ikään paikkoja, joissa työpaikkailmoitusta kannattaa jakaa. Lehti-ilmoitukset ovat menneen talven lumia.
Jos yritykselläsi on kiinteä toimipaikka, voit kokeilla kiinnittää paperi-ilmoituksen sen ikkunaan – ties vaikka joku ohikulkija haluaisi työskennellä kahvilassasi, kampaamossasi tai kodinkoneliikkeessäsi.
Joustavampia tapoja löytää uusi työntekijä
Helpoin, huolettomin ja joustavin tapa saada uusi työntekijä on etsiä ensisijaisesti y-tunnuksella laskuttavia freelancereita tai kevytyrittäjiä. Kevytyrittäjä on henkilö, jolla ei ole omaa yritystä, vaan hän laskuttaa asiakkaitaan jonkin laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjä voi olla siivooja, valokuvaaja, leipuri, kampaaja, jalkahoitaja tai vaikkapa ammattijärjestäjä.
Työnantajan kannalta on erittäin kätevää, jos uusi työntekijä ei tulekaan hänen palkkalistoilleen, vaan laskuttaa oman yrityksensä tai laskutuspalvelun kautta. Työnantajan ei tällöin tarvitse huolehtia työnantajamaksuista tai palkallisista lomista, vaan hän maksaa ainoastaan sovitun tunti- tai urakkapalkan.
Työntekijä hoitaa itse omat eläke- ja vakuutusmaksunsa, lomansa ja työterveyshuoltonsa. Kun uudelle työntekijälle ei enää ole käyttöä, riittää, että hänelle ei enää esitetä uusia tilauksia. Laskut y-tunnuksella toimivan yksinyrittäjän tai kevytyrittäjän tekemästä työstä käsitellään yrityksen menoina, ja esimerkiksi arvonlisäverojen osuuden saa takaisin.
On myös toinen tapa saada joustavasti lisää työvoimaa. Henkilöstövuokraus – helposti uusi työntekijä! Henkilöstövuokrausfirmat hoitavat rekrytoinnin ja tarjoavat yritykselle sopivia työntekijöitä joko määräaikaiseen, toistaiseksi voimassa olevaan tai satunnaiseen tarpeeseen. Kun tarve loppuu, riittää, että työnantaja ilmoittaa tästä henkilöstövuokrausfirmalle. Työnantaja maksaa vain työntekijän tekemästä työstä, mutta tuntipalkan ja työnantajakulujen lisäksi työnantajan on maksettava myös henkilöstövuokrausfirman palkkiot. Henkilöstönvuokraus on siis kalliimpaa kuin työntekijän palkkaaminen suoraan omille palkkalistoille, tai osaamisen ostaminen kevytyrittäjiltä tai itsenäisiltä ammatinharjoittajilta.